Vähän aikaa sitten kirjabloggarit pitivät viikon mittaisen lukumaratonin, mutta nyt minä ja moni muu lukiolainen aloitamme oman maratoonimme, joka kestää yli kuukauden. Tätä maratoonia kutsutaan lukulomaksi, jonka päämääränä on päntätä päänsä täyteen kirjoituksia varten. En
tajua, miten aika on voinut mennä niin nopeasti. Melkein kolme vuotta olen
opiskellut näitä aineita, nyt kaikki kurssit on suoritettu ja alkavat
pahamaineiset kirjoitukset. Mihin se aika valui? Ja se tieto? Tässä ovat ne
kirja-, moniste- ja vihkopinot, joita tulen paukuttamaan tulevien viikkojen
aikana. Yhteensä kolmetoista kirjaa, seitsemän vihkoa ja ties montako monistetta.
Kun katsoo tätä määrää, mitä
olisi pitänyt oppia tuntee itsensä melko avuttomaksi. Onneksi kirjoituksiin ei
kuitenkaan lähdetä tyhjin taskuin ja on paljon aikaa kerrata. Jännittää silti,
sillä haluaisin pärjätä hyvin eikä uusintamahdollisuuksia enää ole, sillä
kaikki ensi vuoden kirjoituspäiväni ovat täynnä. Täynnä on myös lukulomalle
tehty lukujärjestykseni, jonka mukaan minun pitäisi opiskella aamu kahdeksasta
ilta kahdeksaan kahden tunnin tauon kera. Näin pääsi käymään kun en huomannut
opinto-ohjaajan vitsailevan käskiessään lisätä vielä neljä tuntia alkuperäiseen
suunnitelmaani. Tuskin tulen pitämään noin rankasta lukkarista kiinni, mutta
pyrin opiskelemaan ainakin kahdeksan tuntia päivässä.
Vaikka aion lukulomalla
opiskella aijon myös lukea, aivoille pitään antaa aikaa hautoa opittua
jossakin mielen sopukoissa, jotta ajatukset kypsyvät. Tämän kypsyttelyn aion
käyttää parin kirjan ja yhden näytelmän lukemiseen, sekä yhden kässärin vääntämiseen.
Surunharas, lasinterävä on mielenkiintoinen fantasiateos, jonka
hyvinrakennetusta maailmasta pidän paljon. Sadeia ja lasittaret ovat
herättäneet minussa eniten mielenkiintoa ja toivon, että myös Surukauriin kansa tekee
niin jossain kohtaa.
Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia on kauhunovelli kokoelma, joka sisältää kauhun
mestarin H.P. Lovecraftin ylistämien kauhukirjailijoiden novelleja. Lovecraftia
en ole lukenut, mutta kauhu kiinnostaa. Siis oikea kauhu, haluan pelätä
lukiessani ja niin tapahtuu harvoin, toivottavasti tämä kirja säikyttää.
Novelleissa on myös se hyvä puoli, että ne ovat helppoja välipaloja.
Fundamentalisti taas on suomalaista
psykologista draamaa, jonka luen lukudiplomia varten. Näytelmä käsittelee
uskontoa. Takakannessa lukee:"Jokelan
näytelmä tutkii mitä fundamentalismi on, miten siihen pitäisi suhtautua ja
millaisena se näyttäytyy myös meissä, jotka pidämme itseämme tiedostavina ja
laajakatseisina." Uskonnoista ja psykologiasta kiinnostuneena uskon,
että kirja on mielenkiintoinen.
Lukulomasta on siis todella
tulossa lukuloma sanan kaikissa mahdollisissa merkityksissä,
mutta toisaalta tässä ei ole lomasta tietoakaan :'-D Kohti kirjoituksia ja toivottavasti niiden ylikin.
Hyvää lukulomaa niille,
joilla se on nyt edessä, missä tahansa sanan merkityksessä!
Olen hyvin häkeltynyt, mutta toisaalta myös helpottunut, kun tajuan, että omista kirjoituksistani on neljä vuotta - että aika rientää...
VastaaPoistaPaljon onnea koitokseen ja muista myös lepuuttaa aivojasi! :)
Helpotus se todellakin on kun kirjoitusrumba loppuu. En ole aloittanut lukulomaa ihan niin rankasti kuin oletin, joten aivoni eivät ole (ainakaan vielä) rasittuneet pahasti. :-)
VastaaPoistaHuh, sinulla kuulostaa olevan rankka lukusuunnitelma! Ja huh, että kunnianhimoisia opiskelijoita löytyy muualtakin, kuulun nimittäin itse myös kahdeksan tuntia päivässä opiskelevaan joukkoon... Paljon lukuintoa ja tsemppiä kirjoituksiin ja muista pitää myös vapaata :)
VastaaPoistaKunnianhimo on vain hyvästä, ja hyvä, että on muitakin, joilla on kunnianhimoa opiskella kahdeksan tuntia päivässä (pakko kyllä myöntää ettei se ole omalla kohdallani joka päivä sujunut:-D) Kiitos, tsemppiä sinullekkin. :-)
Poista