Naistenviikkohaasteen postaussarja osa 1: Tietoa naisista

Tänään alkaa naistenviikko ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi haastoi kirjabloggaajat bloggaamaan tämän viikon aikana jotakin naisiin ja kirjallisuuteen liittyvää. Minulla on suunnitelmissa tehdä tällä viikolla postaussarja, jossa suosittelen teemoittain joka päivä kolme kirjaa, jotka liittyvät naisiin tai joissa on vahvoja naishahmoja.

Postaussarja alkaa naisia käsittelevillä tietokirjoilla.

© Ethell Red

Eevan tyttäret, naisen, lapsen ja perheen historia

Kirjoittanut: Kaari Utrio

Kustantaja: Tammi

Julkaistu: 1984

Sivuja: 465

"Näistä asioista kouluhistoriat ovat vaienneet. Eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia on kokonaisselvitys. Se kiinnostaa miehiä ja naisia.

• Milloin naiset lakkasivat olemasta pappeja?

• Miksi avioero kiellettiin?

• Oliko ritariromantiikka viatonta?

• Rakastivatko vanhemmat lapsiaan?

• Miksi kaikki naiset valehtevat?

• Onko neitsyys todella tärkeä?

• Miten pääsee noidaksi?

• Kuka on langennut nainen?

• Olivatko perheet ennen suuria?

Eevan tyttäret antaa vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Eevan tyttäret on täynnä uutta ja ällistyttävää tietoa. Eevan tyttäret kumoaa käsityksemme siitä minkälaista on ollut. Eevan tyttäret naurattaa, itkettää ja hämmästyttää. Naisilla on historia. Nyt se on kirjoitettu."

Kaari Utrion kirja on vanha, mutta en tiedä parempaa suomenkielistä teosta, jossa käsiteltäisiin sivuun jätettyä historiaa yhtä laajasti ja monipuolisesti. Kirja kertoo naisten ja lasten historiasta jo kauan ennen ajanlaskun alkua, kun naiset toimivat papittarina ja luomiskertomusten keskeinen henkilö oli nainen, aina siihen kuinka ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen naiset saivat äänioikeuden. Utrion piikikäs sävy tekee kirjasta mielenkiintoista luettavaa. Kirjassa kurkistetaan niin orjien kuin aatelistenkin arkeen, ja kuullaan mitä omituisimmista ja julmimmista käsityksistä, jotka ovat alistaneet naisen miesten holhouksen alaisikse, syntipukiksi ja toisen luokan kansalaisen asemaan lähes säädystä rippumatta.

© Ethell Red

Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa

Kirjoittanut: Kirsi Vainio-Korhonen

Kustantaja: WSOY

Julkaistu: 2012

Sivuja: 255

"Ujostelemattomat vie naisten elämänpiirin kursailemattomimpaan historiaan, kätilöiden maailmaan. 1700-luvun varhaismodernien uraäitien seurassa pääsemme kiristämään kureliivejä, testaamaan puhdistavia yrttejä, toteamaan arsenikin vaikutukset aborttilääkkeenä ja löytämään yllättäen isätkin synnytyshuoneesta.

Lapsikuolleisuus oli valtakunnan kiperimpiä kysymyksiä, ja anatomiaan perehtyneillä lapsenpäästäjillä oli merkittävä rooli muutoksessa kohti parempaa. Kätilöt olivatkin naisista ainoita, joiden hilkkojen sallittiin vilahdella öisen kaupungin pimeillä kaduilla. Niiden varsilta löydämme vuosisatojen takaiset uskomukset elämän ihmeestä sekä ”hyväpäiset vaimot”, joiden käsissä lepäsi vastasyntyneiden elämä ja toisinaan myös tuomioistuinten antama tutkintavastuu lapsenmurhista ja aviorikoksista.

Turun yliopiston Suomen historian professori, FT Kirsi Vainio-Korhonen on naishistorian sujuvasanainen popularisoija, joka on keskittynyt erityisesti Suomen Ruotsin vallan aikaan. Hän on julkaissut esseekokoelman Suomen herttuattaren arvoitus sekä teoksen Sophie Creutzin aika."

Kätilön ammatti on lähes poikkeuksetta mielletty naistentyöksi, kätilöitä on kunnioitettu lapsenpäästäjinä ja halveksittu noitina. Ujostelemattomat avaa kätilön ammattia 1700-luvulta lähtien jolloin kätilöt olivat aikansa uranaisia. Kätilöt eivät olleet mitään koukkunokkaisten parantajien oppityttäriä vaan hyvään oppiin lähetettyjä porvarisneitoja. Kirjassa sivutaan kätilön työn lisäksi käsityksiä ja asenteita naisten seksielämään, raskausaikaan ja avioliittoon.

© Ethell Red

Naisen iholla, 32 tarinaa tatuoinneista

Kirjoittanut: Belitz-Henriksson, Oja & Ranta

Kustantaja: Tammi

Julkaistu: 2013

Sivuja: 160

" 'Tatuoinneilla häivytän lapsuudenkotiini kuuluneita asenteita ja pelkoja.'

'Olen miettinyt että tatuoisin itseeni myös keskenmenneen raskauteni lasketun ajan.'

'Osa tatuoinneista kertoo elämänvaiheista, joita en tunnista lainkaan omakseni. Se ei haittaa.'

'Omat kuvani ovat arkipiväinen osa minua, eivät päivittäisen intoulun aihe.'

Tässä kirjassa kolmisenkymmentä eri ammateissa toimivaa 17-67 -vuotiasta naista paljastaa itsensä kameralle ja kertoo tarinoita tatuointiensa takaa. Kirja on myös kuvaus tämän ajan tatuoinneista Suomessa. Sen ennakkoluuloja murtava sanoma on selkeä: tatuoinnit ovat salonkikelpoisia."

Vaikkei tatuoinneista olisi kiinnostunut suosittelen kirjaa silti, sillä tässä on kysymys aidoista kokemuksista ja elämäntarinoista, joihin tatuoimatonkin voi samaistua.Yleensä tatuoinneista kertovat kirjat keskittyvät tatuointien symboliikkaan tai historiaan, jolloin runsaasti tatuoidut ihmiset tienasivat elantonsa sirkuksessa, mutta tämä kirja pureutuu kokemukseen tatuoituna naisena olemisesta. Nykyään monilla on tatuointeja, mutta naiset joutuvat selittelemään tatuointejaan enemmän kuin miehet, ja tatuoituihin naisiin liittyy paljon enemmän ennakkoluuloja kuin tatuoituihin miehiin. Naiset kertovat miksi he ovat ottaneet tatuoinnit ja millaisia reaktioita he ovat saaneet kuvistaan. "Huonon naisen leima" on vaihtunut itsensä koristelemisiin ja merkityksellisyyteen, ja ennen kaikkea tatuoinnit symboloivat myös määräysvaltaa omasta kehosta.